Autismikirjon ja ADHD:n diagnosoinnissa on joitakin yhteneväisyyksiä, mutta myös toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Varsinais-Suomen alueelta löytyy lukuisia neuropsykiatrian asiantuntijoita, mutta valitettavasti myös paljon ammattilaisia, joiden työtä ohjaa vanhentunut tieto ja omat ennakkoluulot. Tutkimusprosessit eivät aina ole helppoja, ja neurokirjon henkilöiden syrjintä on valitettavan vahvasti läsnä eri vastaanotoilla. Neurokirjon henkilöillä on taitoa selvittää asioita ja todella syventyä itseä kiinnostavan aiheen pariin. Kukaan ei voi tehdä diagnoosia itse, mutta omaan kokemukseen kannattaa luottaa! Vertaisten kanssa on hyvä selvittää omia kokemuksia ja tunnistaa mahdollinen syrjintä.
Neurokirjon diagnostiikassa on syytä muistaa, että vaikka tutkimukset tehtäisiin vasta aikuisiällä, tulee ensimmäisten oireiden olla ilmaantunut jo lapsuudessa. Elämänkaarta ja mahdollisia neurokirjon piirteitä voidaan selvittää esimerkiksi haastattelemalla vanhempia tai muita lähisukulaisia, erilaisilla kyselylomakkeilla ja lapsuuden aikaisista asiakirjoista. Näitä asiakirjoja voi tilata kuntien kirjaamoista ja tarpeelliset dokumentit sisältävät yleensä lastenneuvolan, oppilaitoksien ja terveydenhuollon kirjauksia.
- Diagnosoinnista löydät lisää tietoa Autismiliiton ja ADHD-liiton sivuilta.
- Kansaneläkelaitoksen Elämässä -julkaisusta löydät kootusti tietoa neurokirjon kuntoutuspalveluista.
- Mielenterveystaloon on kerätty omahoito-ohjeita ja tietoa monenlaisista mielenterveyteen liittyvistä asioista.
- Valviran ja AVI:n sivuilta löytyy tietoa valvonnasta ja kantelusta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyen.
- ADHD-lääkitystä pohdittaessa kannattaa muistaa, että ensin on selvitettävä mahdollinen huumausaineiden käyttö.